Ota syliisi kylmyyden meren lapset
Kuu kaunis, mustanharmaa, ikiaikainen
Kajastavat varjot horisontin taustalla
Loppumattomuuden kehto hiljainen
Rajat hämärtyvät
Kun astun maailmoista viimeiseen
Mädänneiden suo ympärillä höyryää
Johtaa musta kivinen polku askeleeni
Tunneliin
Muinaiset tuntemattomaan
Tuo ikuisuuden mitta, odottanut haudan taa
Näin edessäni fossiloituneen,
Mustan vuoren luut, hampaat liikkumatta, irvistää
On tullut yöllä jokin vetää sieluani
Syvemmälle kallioiseen kitaan
Kylmissäni, paniikissa, valo hiipii pois
Savua ja muistot puhalletaan avaruuden kylmyyteen
Näin edessäni fossiloituneen,
Mustan vuoren luut, hampaat liikkumatta, hymyilee