On minä tähän palavan kastin murhapolttoapunani avaa lahja
isken ja vihatun maailman taloja kaataa

Ja Vihaa ja vihaa ja vihaa ja vihaa ja vihaa ja vihaa ja vihaa ja vihaa.

Eikä ole todellista miten haluan pahaa.
Eikä ole todellista miten pelkään rauhaa.

Kiristän siteen työlaturista pois, pahimman ystävän veitsen selkääni soit, sano.
Sydän itkee suren, naurusi näen.

Ja Vihaa ja vihaa ja vihaa ja vihaa ja vihaa ja vihaa ja vihaa ja vihaa.
Eikä ole todellista miten haluan pahaa.
Eikä ole todellista miten pelkään rauhaa.

Ja Vihaa ja vihaa ja vihaa ja vihaa ja vihaa ja vihaa ja vihaa ja vihaa.

Eikä ole todellista miten haluan pahaa.
Eikä ole todellista miten pelkään rauhaa